Rotua harrastava yhdistys, johon valitettavasti kuulun, on tehnyt järjenvastaisen päätöksen, jonka mukaan yhdistys ei aseta pentuvälitykseen otettaville pentueille minkäänlaisia terveystarkastussuosituksia. Huomaa, että on kysymys suosituksista, ei ehdoista, sillä rotu ei ole mukana PEVISAssa (perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustamisohjelma).
Viime aikoina on ollut paljon keskustelua puhdasrotuisten koirien terveydestä. Rotukoirien kasvattajat on usealla taholla laimattu terveydestä piittaamattomiksi, kaupallisin perustein toimiviksi vastuuntunnottomiksi pentutehtailijoiksi, joille merkitsevät vain näyttelyvoitot ja voittajien pennuista saatavat hyvät hinnat.
Viestihän kuuluu vastaansanomattomasti, että kaikkia saa vapaasti käyttää pennuttamiseen.
Jopa Ruotsin kennelliiton Hundport Special -lehdessä yksi suurimmista rotua kasvattavista kenneleistä kertoo mukamas faktana, että tällä rodulla on vain kaksi perinnöllistä sairautta, hyperkeratoosi (päkiänkovettumatauti) ja kystinuria (kystiinivirtsakivet; munuaiskerästen sairaus), vaikka näiden Suomessa todettujen silmäsairaiden taustalla on kelpo joukko ruotsalaisia koiria.
Terveystulokset 1.12.2010-12.10.2011 (31 terveystulosta, joista 17 silmätutkimusta)
- 1 kortikaalinen katarakta, kaihin laajuus : lievä, RD, multifokaali : todettu
- 1 linssin etuosan saumalinjan katarakta : epäilyttävä
- 1 kortikaalinen katarakta
- 1 nukleaarinen katarakta, kaihin laajuus : lievä
17 silmätarkastetusta koirasta löytyi vajaan vuoden sisällä 5 vakavaa silmäsairautta, ja yhdellä koiralla peräti kahta eri laatua. Aiemmin on jo löydetty muutamia muita kaihitapauksia sekä yhdeltä koiralta myös PRA*). Lisäksi muutamalta koiralta on löytynyt ylimääräisiä ripsiä (distiachis). Karvat hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa, silmän siristelyä ja sarveiskalvohaavaumia. Joillakin koirilla karvat ovat niin pehmeitä, etteivät aiheuta koiralle oireita. Oireilevilta koirilta karvat poistetaan yleensä polttohoidolla. SKL:n suositus tietääkseni on distiachiksen suhteen sellainen, että ko. yksilön jalostuskäyttöä suositellaan vain terveen koiran kanssa.
*) Update: Uusintatutkimuksissa koira on saanut toisenlaisen diagnoosin. Odotellaan silmäpaneelin ”lopullista ratkaisua”.
Mikä siis mahtaa olla syynä siihen, että kasvattajatoimikunta ei edes suosittele silmätarkastuksia? On pakko uskoa, että suurimpana vaikuttimena on pelko siitä, että sairaita löytyy omasta kennelistä. Ja näinhän on jo käynytkin – eivät ne alleelit tiedä, mihin kenneliin ne syntyvät.
Mikä on HC?
HC eli harmaakaihi sisältää useammanlaisia näkökykyä haittaavia sairauksia linssissä. HC:ssä linssi läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan, muutoksia todetaan yleensä molemmissa linsseissä. Jos linssit samentuvat täysin, sokeutuu koira samalla. Eri roduilla häiriöt alkavat linssin eri osista. Valitettavasti myös harmaakaihi kehittyy useimmin aikuisiällä. HC hoitona sokeutuneille voidaan samentunut linssi poistaa ja myös keinolinssin asennus samalla on mahdollista. Onneksi suurin osa HC-muutoksista on lieviä ja koira voi elää normaalia elämää. Jalostukseen HC-koiria ei voi käyttää.
Mikä on RD?
Verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jossa on eri vakavuusasteisia häiriöitä, lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin suuriin muutoksiin. Nämä muutokset toidaan todeta jo pennuilla. Paikalliset poimut verkkokalvon poimut ovat vaarattomia, ja koirat, joilla on vain joitakin poimuja silmänpohjassa, saavat silmätarkastuksessa vain merkinnän poimuja ja niitä ei suljeta pois jalostuksesta.
Mikä on PRA?
Verkkokalvon asteittainen surkastuma on kaikkein ikävin ja hankalin perinnöllinen silmäsairaus. PRA periytyy resessiivisesti ja geeni, joka sairauden aiheuttaa, on pystytty eristämään. Aineenvaihduntahäiriön takia verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja se surkastuu. Koirasta tulee täysin sokea rodusta ja yksilöstä riippuen 1-8 vuoden välillä. Usein tälläinen koira joudutaan lopettamaan käytösongelmien ja eläinsuojelullisin perustein. Sairauden kantajat ovat täysin terveitä. Sairailla yksilöillä näkö rupeaa heikkenemään asteittain verkkokalvorappeuman edetessä, ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus. Sairailla koirilla voidaan silmän sähköisessä tutkimuksessa ERG:ssä havaita muutokset jo ennen verkkokalvomuutoksia.
(Lähde: Juha Pärnänen, silmäeläinlääkäri, Lahden Eläinlääkäriasema)
Retinopatia
Retinopatia on silmäsairaus, jossa verkkokalvon sauva- ja tappisolut vaurioituvat. Verkkokalvon solujen vaurioituessa koiran näkökyvyssä havaitaan muutoksia ja vakavimmissa tapauksissa sairaus johtaa koiran sokeutumiseen. Retinopatioita diagnosoidaan useilla koiraroduilla ja monissa roduissa sairauden aiheuttava geenivirhe tunnetaan. Näistä geeneistä suurin osa on samoja kuin ihmiseltä tunnetut, samaa sairautta aiheuttavat geenit. On kuitenkin rotuja, joissa sairauden geneettinen tausta on edelleen tuntematon.
(lähde: www.koirangeenit.fi. Hannes Lohen tutkimusryhmä tutkii sairautta mm. länsigöötanmaanpystykorvilla.)
Mikä on silmätarkastusten tehtävä?
Silmätarkastuksen tarkoitus on poistaa sairaat yksilöt jalostuksesta ja estää sairauksien leviäminen. Koska PRA ja HC kehittyvät useimmin vasta aikuisille koirille, jalostuskoirat on tutkittava 1-2 vuoden välein rodun sairaustilanteesta riippuen. Näin pyritään minimoimaan sairaiden yksilöiden siitokseenkäyttö. Suomessa colliet ja sheltit tutkitaan jo pentuina ja yli 6 kk:n iässä tehty uusi tarkistus on lopullinen lausunto CEA:sta. PRA:sta tai HC:stä ei anneta lopullisia lausuntoja.
– Juha Pärnänen
Kaikki jalostuskoirat tulisi tutkituttaa kahden vuoden välein, ja vielä liuta muitakin koiria silläkin uhalla, että niistä paljastuu jokin sairaus. Tutkimattomat koirat eivät nimittäin ole terveitä! Ne ovat vain tutkimattomia, ja tutkimattomien koirien holtiton jalostuskäyttö tilanteessa, jossa “terveenä pidetyssä” (= aiemmin tutkimattomassa) rodussa alkaa ilmetä silmäsairauksia tässä laajuudessa, on mielestäni vastuutonta.
Vielä epilepsiasta
Viime vuosina minulle on selvinnyt, että myös epilepsiaa on ilmennyt laajemmin kuin on puhuttu. Jos yksin minun tietooni on tullut neljä tapausta, mitähän mahtavat muut kasvattajat hautoakaan?
Yksistään “sen ainoan tunnetun epiilepsiatapauksen”, kasvattini, jälkeläisiä oli jo kaksi vuotta sitten, v. 2009 aivan mielettömän paljon.
- 1. polvi 21 (joista ainuttakaan en itse käyttänyt!)
- 2. polvi 77
- 3. polvi 72
- 4. polvi 15
Yhteensä 185
On muistettava, että maassamme populaation kooksi luetaan alle 400 yksilöä, joten Heka-vainaan suoria jälkeläisiä oli kaksi vuotta sitten jo 46,25 % populaatiosta. Mainittakoon, että tiedotin koiran sairaudesta ja sen lopettamisesta jo vuonna 2007. Eräs kasvattaja, joka onkin ahkerasti huolehtinut koiran jälkeläisten ja jälkeläistenjälkeläisten jalostuskäytöstä, letkautti silloin tietäväisenä, että “hän ei usko että se on perinnöllistä”.
Se, että rotua pidetään terveenä, perustuu täysin luuloihin ja olettamuksiin, eikä sen takeeksi ole esittää minkäänlaista faktaa.
Yhdistysdemokratia voi aiheuttaa roduille vakavaa haittaa. Mielestäni Suomen Kennelliitto saisi asettaa terveystutkimukset rekisteröinnin ehdoksi kaikille roduille.