Heipä taas. Tällä kertaa F-koekeittiömme makustelee jälleen terveysasioita, koska ne ovat mukavan mausteisia ja herättävät aina jännittäviä intohimoja. Erityisesti toisten koirien terveys tai pikemminkin sairaus saa kilpailijoista esiin perin raadollisia puolia, kuten vahingoniloa ja helpotusta: ”Onneksi tuo ei syntynyt minun pentulootaani!”
Eihän se pentu tiedä, kenen laatikkoon se syntyy. Sanotaan, että jos sairautta on rodussa, sitä on sinulla. Ei siis kannata iloita, varsinkin jos omat koirat ovat tarkastamatta. Kaikkea löytyy, kun aletaan etsiä, se on selvää. Löytämisen pelko ei kuitenkaan oikeuta olemaan tutkimatta. Se on vastuutonta eikä mitenkään nykyaikainen tapa kasvattaa. Niin kauan kuin sairaatkin ovat mukana jalostuksessa, tilanne ei parane.
Kollega muusta maasta kävi viikon verran seurustelemassa kanssamme, ja teimme myös parin päivän retken Latviaan koiranäyttelyyn. Olikin metka reissu. Ohessa ehdittiin käydä hyviä keskusteluja. Juu, en minäkään ihan ymmärrä, miksi vouhottajat tekevät pyhiinvaelluksen jonnekin Tsekin takamaille nähdäkseen jonkun tassuvikaisen koiran (niitä kun ei järin usein enää tapaa). Olen nähnyt viimeksi sellaisen Ruotsissa 90-luvulla ja se riittää. Tuo sairaus on nykyään aika hyvin hallinnassa vain yksinkertaisella ”Sinun ei tule tieten tahtoen käyttää kantajaa tai sairasta” -menetelmällä, jota kasvattajat alkoivat olosuhteiden pakosta noudattaa. Nyt on aika keskittyä muihin asioihin, esimerkiksi siihen, että rodun yksilöitä alettaisiin rutiinisti silmätarkastaa suuremmassa mittakaavassa. Se on useissa roduissa itsestäänselvyys, mutta tässä rodussa eletään yhä pimeää 1980-lukua.
Päkiänkovettumatauti on helppo sairaus siinä mielessä, että a) se näkyy päälle ja b) se näkyy jo 5-8 kk ikäisellä ja c) koiralla on pienestä pitäen muitakin oireita, kuten kummallinen turkki. Monet silmäsairaudet eivät sen sijaan näy päälle lainkaan ennen kuin vuosien päästä, kuten katarakta eli perinnöllinen kaihi (HC). Kataraktan katsotaan periytyvän useimmilla roduilla resessiivisesti, eli sen saadakseen koira perii viallisen alleelin molemmilta vanhemmiltaan (jotka ovat siis vähintään kantajia). HC:ssä silmässä olevan linssin läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan, ja muutoksia on yleensä molemmissa linsseissä. Jos linssit samentuvat täysin, koira sokeutuu. Mikäli muutokset ovat nopeita, koiran luonnekin voi muuttua. Nopeasti etenevä kaihi voi myös aiheuttaa kipua koiralle. HC-koiraa ei pidä käyttää jalostukseen, koska kaikki sen jälkeläiset ovat ainakin sairauden kantajia. Mikäli kumppanikin on kantaja, joukkoon putkahtaa myös sairaita (tai myöhemmin sairastuvia). Siksi koirien silmiä tulee tarkastaa, mieluummin useampaan kertaan, aina jonnekin 8 vuoden ikään saakka.
Kollega sanoi, että hän ei aio silmätarkastaa koiriaan ”periaatteen vuoksi”. Näitä periaatteen miehiä ja naisia on esimerkiksi länsinaapurimme terrierikasvattajissa aivan liikaa. Joku kaverini oli lainannut naapurista uroksen ja kysäisi, että saako sen viedä silmätarkastukseen kun tuossa isolla kirkolla olisi. NO EI! ET VIE TAI VEDÄN TURPAAN! Ilmeisesti tällä jollain hämärällä logiikalla sitten vastustetaan holhousta ja nauretaan terveysnatsien vaatimuksille. Ja samalla vedetään omaa rotua ja omaa kasvatustyötä korville niin että viuhuu. Typerää, sanoisin.
Mitä ideaa on siinä, ettei tiedä omista koiristaan olennaisia asioita? Periaate muistuttaa viisaudessaan seuraavia pölöpäisiä ajatelmia:
- Ajan periaatteen vuoksi aina vastaantulijan kaistaa mutkaan.
- Kun puhdistan asettani, periaatteen vuoksi pidän piippua jalkaani vasten.
- Periaatteen vuoksi hyppään vieraalta laiturilta järveen pää edellä.
Keskustelun jälkeen kollega sanoi, että okei, hän harkitsee asiaa. En suhtaudu tähän ylistyksenä ympäripuhumisen taidoilleni, vaan hän ei vain ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Ajattelematta oleminen on kuitenkin perin kehno puolustus. Mitä useampia kasvattajia saadaan mukaan sitoutumaan silmätarkastuksiin, sen parempi. Myös itselleni tulee helpommaksi löytää koirilleni mahdollisia kumppaneita.
Eläköön valveutuneet pennunostajat! Kysykää ja vaatikaa!